JPS:n edustusjoukkueen vaiherikas kausi päättyi hämmennykseen, pronssimitalit jaettiin sopuisasti kahvion puolella. Kokonaisuutena kausi antaa lupauksen tulevasta menestyksestä. Kovatasoisen pelin lisäksi Montussa nähtiin pöhinää, katsojia ja tukijoita enemmän kuin aikoihin.
JPS:n peli kulki runkosarjassa etenkin syyskierroksilla kuin unelma. Fanit ja asiantuntijat olivat yksimielisiä, peli oli tasoltaan laadukkainta seuran historiassa. Puhuttiin takavuosina käytössä olleesta "totalbandystä", jossa joukkue dominoi peliä sekä hyökkäys-, että puolustuspäässä.
Tosiasia on sekin, että ratkaisuhetkillä joukkue ei saanut esiin parasta versiota itsestään. Tuli loukkaantumisia ja muita vastoinkäymisiä, jotka vaikuttivat joukkueen vireeseen enemmän kuin pitäisi.
Nyky-Jipsin tulevaisuus näyttää kasvutarinalta, joukkueen taidot riittävät jo menestykseen. Voittamisen kulttuurin omaksuminen ratkaisujen hetkellä on seuraava askel.
Peliesitykset loivat kasvunäkymiä toiminnan muille osa-alueille, joiden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa. Ottelutapahtumat kehittyivät, katsojamäärät kasvoivat, näkyvyys somessa ja muualla mediassa lisääntyi. Elämisen ehto, yhteistyökumppanit pysyivät seuran tukena, ja uusiakin liittyi jääpalloperheeseen.
Näkymät ensi kauteen ovat siis poikkeuksellisen lupaavat.
Pieni laji voi pärjätä vain yhteistyöllä, sitoutumisen ja keskinäisen luottamuksen ilmapiirissä. Teistä jokainen oli tärkeä pala kokonaisuutta, kiitos että olitte mukana sekä voiton että tappion hetkillä.
Persoonallinen Palloseura haluaa kiittää tukijoita, katsojia, taustajoukkoja, talkoolaisia - teitä kaikkia mahtavasta ja mielenkiintoisesta jääpallokaudesta, ensi talvena tavataan!
