U10 (eli “kymppien”) ikäluokan päätösturnaus pelattiin 4 joukkueen voimin Varkaudessa. Päätösturnauksen arvolle sopivasti saatiin nauttia mahtavasta jääpallopäivästä, jossa aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja kenttä oli priimakunnossa. Odotukset päivälle olivat siis korkealla.
WP ja Veiterä olivat aloittaneet urakkansa jo perjantai-iltana, ja jipsiläiset saivatkin ensimmäisessä ottelussa vastaansa Veiterän. Jalat eivät olleet jääneet autoihin kovin pahasti, sillä peli oli varsin tasaista ja joukkuepeli kulki mallikkaasti. Kuitenkin pieni lukko oli joukkueella päällä, sillä maalintekopaikoille pääseminen oli hankalaa eikä näin ollen päästy kunnolla haastamaan tai kokeilemaan maalivahdin aamuvirettä. Vaikka lopputuloksena oli 3-1 tappio, niin silti pelissä tapahtui paljon oikeita asioita ja saatiin päivä hyvin käyntiin.
Toisessa pelissä kohdattiin aina vaikea vastustaja, isäntäjoukkue WP-35. Pelin alku ei ollut kummaltakaan joukkueelta kovin vauhdikas, kenties molemmat olivat jääneet pienille nokosille koppeihin… Muutaman minuutin jälkeen kuitenkin vauhti alkoi kiihtyä, ja punapaidat menivät rohkeasti kaksinkamppailuihin sekä hyökkäyksiin. No, rohkean hyökkäyspelaamisen kääntöpuolena toisinaan on hieman avoimempi puolustuspelaaminen, jonka kotijoukkue hyödynsi tehokkaasti. Toisesta pelistä näin ollen selvä 9-4 tappio ja kolmatta kohti.
Kolmannessa pelissä vastassa oli Vesta, joka otti pelin haltuun, kun jyväskyläläiset ehkä vielä harmittelivat edellisten pelien tappioita. Vesta murtautui tehokkaasti maalintekopaikkoihin eikä kenttätasapainokaan ollut priimaa, niin silti ei annettu periksi, ja hyvästä taistelusta huolimatta 10-0 tappio. Eipä muuta kuin lounasta kohti.
Huhujen mukaan “hyvä ruoka, parempi mieli” – ja näinhän se oli tälläkin kertaa. Tai sitten jipsiläisten vesilaseihin oli valmennusjohto lisännyt Space Jam elokuvastakin tuttua Väiskin voimajuomaa, sillä välierässä Vesta kohtasi aivan erilaisen JPS:n kuin ennen lounasta. Nyt kamppailtiin terävästi, ohjattiin vastustajat tehokkaasti laitoihin ja hyökkäykset katkottiin tehokkaasti. Vaikka Vestan peli tehtiin vaikeammaksi ja tilat ahtaammiksi, niin silti tällä kertaa Vesta jatkoi finaalipeliin 3-1 voitolla ja punapaidoilla edessä oli seuraavaksi pronssipeli Veiterää vastaan.
Edellisen pelin taisteluhenki siirtyi myös tähän peliin, ja nyt oltiin alusta asti terävillä luistimilla liikkeellä. Joukkuepelaaminen loksahti kohdilleen, tehtiin kovasti töitä molempiin suuntiin ja vähitellen joukkue sai suorastaan hurmoksen päälle – tuntui, että kaikki mitä tehtiin, onnistui! Veiterä ei löytänyt keinoja pysäyttää maalintekopaikoille vyöryvää punaista ylivoimaa. Upeita syöttökuvioita, hienoja yksilösuorituksia, tärkeitä katkoja ja yhtenäistä joukkuepeliä. Jos näillä ei saa valmennusjohdon silmäkulmaa kostumaan, niin ei sitten millään. Palkintona hienosta pelistä 7-2 voitto ja pronssimitalit! Eipä olisi kautta voinut paljon paremmin lopettaa, kuin yhteen parhaista peleistä koko kautena.
